Artikkeli on alun perin julkaistu Skrolli-lehden numerossa 2015.1.

Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun 16-bittiset kotitietokoneet Amiga ja Atari ST julkaistiin. Näitä juhliessa ei kuitenkaan kannata unohtaa Altairia, joka vuosikymmen aiemmin antoi alkusysäyksen koko kotimikroteollisuudelle.

Teksti: Ville-Matias Heikkilä
Kuvat: Ed Uthman ja Sandstein (Wikimedia Commons)

Kun MITS-yhtiön Altair 8800 -mikrotietokone julkistettiin amerikkalaisen Popular Electronics -lehden tammikuun 1975 numerossa, ei edullinen kotitietokone ollut enää aivan tavaton ajatus. TTL-piireihin perustuva Kenbak-1 oli julkaistu jo vuonna 1971, ja mikroprosesorin keksimisen jälkeen oli markkinoille tullut useampikin pientietokoneen rakennussarja.

Altair oli kuitenkin omassa luokassaan edeltäjiinsä verrattuna: se ei ollut pelkkä kuriositeetti, vaan pystyi oikeastikin samaan kuin ”oikeat” tietokoneet – sellaiset kuin vaikkapa PDP-8-minitietokone. Altairin osat sai kuitenkin reilulla neljälläsadalla tuon ajan dollarilla, kun PDP-8:sta joutui maksamaan nelinumeroisia summia. Kone saavutti ennennäkemättömän suosion: jo ensimmäisen kuukauden aikana sitä tilattiin tuhansia kappaleita. MITSillä oli vaikeuksia vastata kysyntään, ja toimitusajat venyivät kuukausiin.

Altairin ympärille syntyi nopeasti harrastustoimintaa. Historiallisesti tärkeä keskittymä oli maaliskuussa 1975 perustettu Homebrew Computer Club, jonka piirissä suuri osa Altair-maailman ja koko varhaisen mikrotietokonebisneksen kehityksestä tapahtui.

Perus-Altair on varsin spartalainen: sisuksissa on Intelin 8080-suoritin ja 256 tavua RAM-muistia. Koneen käyttöliittymänä on aikakauden isojen koneiden tapaan etupaneeli, jonka kytkimillä voi muokata muistin sisältöä ja ohjata prosessorin toimintaa. Avain Altairin menestykseen oli sen laajennettavuudessa, jonka mahdollisti S-100-väylä. Elektroniikkaharrastajat saattoivat helposti liittää väylään omia laitteitaan, ja niitä alettiin myös tuotteistaa. MITSin omaan valikoimaan kuuluivat loppuvuonna 1975 yhden ja neljän kilotavun lisämuistit sekä liitäntäkortit kasettinauhuria, modeemia ja Teletypen kaltaisia päätteitä varten. Kortteja kehitti myös Processor Technology, jonka VDM-1 -näytönohjain poisti erillisen päätteen tarpeen.

Monet mikrotietokonepioneerit olivat päässeet kokeilemaan korkeakoulujen isoilla koneilla Basic-kieltä, ja niinpä Basic-tulkki oli Altairin ensimmäinen ”tappajasovellus”. Sen toteuttivat vuoden 1975 aikana Bill Gates ja Paul Allen, jotka perustivat tulkin jatkokehitystä varten yhtiön nimeltä Micro-Soft.

Altairiin kytkettiin myös levykeasemia, joiden kunnolliseen hyödyntämiseen tarvittiin käyttöjärjestelmä. Sellaisen tarjosi kesällä 1975 Digital Research -yhtiön Gary Kildall, ja sen nimi oli CP/M (Control Program for Microcomputers). CP/M:n suosio oli vankka yli vuosikymmenen ajan, ja sen perintö näkyy myös nykyisessä Windowsissa.

Altairin yksinkertainen rakenne ja modulaarisuus houkuttelivat myös kloonaajia. Ensimmäinen Altair-klooni oli loppuvuodesta 1975 julkaistu IMSAI 8080, joka esiintyy myös Sotaleikit-elokuvassa. Laitevalmistajien moninaisuus antoi esimakua myöhempien aikojen PC-teollisuudesta.

Mikrotietokonemarkkinat kasvoivat nopeasti lähivuosina. HCC:n kokouksessa Altairin mahdollisuuksista innostunut Steve Wozniak rupesi kehittämään integroitua laitetta, jossa oli näppäimistö, näytönohjaus ja Basic-tulkki samoissa kuorissa. Kone ja sitä valmistava yritys saivat vuonna 1976 nimekseen Apple. Seuraavana vuonna julkaistua Apple II:ta myytiin koko pitkän elinkaarensa aikana useita miljoonia. Taskulaskinvalmistaja Commodore toi ensimmäisen pöytätietokoneensa markkinoille samana vuonna ja videopelivalmistaja Atari kaksi vuotta myöhemmin.

Vähän ennen Altairin julkistamista oli Ted Nelson julkaissut omakustannekirjan nimeltä Computer Lib/Dream Machines. Sen sanoma oli selvä: maallikonkin piti oppia ymmärtämään tietokoneistuvaa maailmaa ja tämä onnistui parhaiten, jos konetta pääsi käyttämään itse. Altair toteutti tämän unelman aloittamalla aikakauden, jolloin tavallinen kaduntallaaja saattoi hankkia oman tietokoneen, oman matkalippunsa tulevaisuuteen.