Nojatuolikeisarin uudet vaatteet

Artikkeli on julkaistu alun perin Skrollissa 2013.1.

Mitä pitäisi ajatella, kun 20 vuotta vanhasta pelistä ei pysty irrottamaan käsiään tai mieltään? Onko kyseessä nostalginen obsessio vai olivatko pelit 90-luvulla oikeasti niin hyviä? Näiden klassikoiden ilmaisversioilla voit tarkastaa, onko naavaparran rakkaustarinassa idun itua.

Monet pelit päätyvät kiihkeän fanituksen kohteiksi. Civilization, Colonization, Transport Tycoon ja Master of Orion kilpailevat kuitenkin kokonaan omassa sarjassaan. Näitä joka pelaajan keisaripelejä on pelattu tauotta ysäriltä saakka, eikä loppua näy. Etenkään kun nykyään on tarjolla laadukkaita avoimia ja ilmaisia versioita alkuperäisklassikoista.

Skrolli testasi pelien uusversiot ajan tuomalla näkemyksellä. Kokemusta verrattiin alkuperäiseen ja mietittiin, vieläkö rakkaus kantaa. Peliklassikot osoittautuivat rosoisesta ulkokuoresta ja lievästä bugisuudestaan huolimatta erinomaiseksi viihteeksi. Nämä teokset eivät kuole.

FreeCiv vs Sid Meier’s Civilization

Sid Meier’s Civilization on strategiapelitaivaan kiintotähti, joka jatko-osineen on dominoinut myyntilistoja ja faniensa ajankäyttöä jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Sarjan peleissä luotsataan omaa historiallista kansakuntaa kolkolta kivikaudelta aina lähitulevaisuuteen asti. Muita imperiumeja vastaan kilpaillaan raa’an sotilasmahdin lisäksi kulttuurilla, rahalla, teknologisella kehityksellä ja ovelalla diplomatialla.

Pelin voittaminen tapahtuu ensimmäisessä osassa varustamalla avaruusalus Alfa Kentauri -tähdelle. Myöhemmissä osissa sivilisaationsa saa kruunattua voittajaksi myös kulttuurin, talouden tai diplomatian keinoin. Voitto tipahtaa perinteisesti myös nuijimalla kaikki muut kansakunnat maan rakoon.

FreeCiv

FreeCiv on C-kielellä toteutettu avoin Civilizationin kaltainen peli, joka tuntuu erityisen tutulta ensimmäistä kahta Civilizationia pelanneelle. Pelin tarjoamat yksiköt, rakennukset ja teknologiat on lainattu pääosin suoraan esikuvilta. Myös grafiikat tuovat vahvasti mieleen Civilization II:n. Tänä päivänä ulkoasua ei voi pitää kauniina, mutta se on erittäin funktionaalinen.

Verkon yli pelaaminen on mahdollistanut aktiivisen pelaajayhteisön sisäiset voimainmittelöt. Tekoälyvastustajatkin pelaavat kohtuullisen hyvin, joten pelistä on iloa myös yksinpelaajille. Moninpeli ja mielenkiintoisemmat yksinpelikokemukset ovatkin parasta mitä FreeCivillä on tarjota.

Alkuperäinen Civilization-sarja on tarjonnut aina muokattavia ominaisuuksia pelaajilleen, eikä FreeCiv jää tällä saralla jälkeen esikuvastaan. Suurta osaa pelin toiminnoista ohjaavat helposti muokattavat sääntöpaketit. Paketteja muokkaamalla voi muun muassa lisätä ja poistaa yksiköitä, teknologioita ja kansakuntia peliinsä. Paketteihin voi lisätä myös erikoistapahtumia Lua-skriptien muodossa.

FreeCol vs Sid Meier’s Colonization

Sid Meierin luoman suositun Civilization-sarjan spinoff-peli Colonization asettaa pelaajan siirtomaaherran saappaisiin 1400-luvun lopussa. Pelaaja hallinnoi alussa yhtä laivaa ja pientä joukkoa siirtolaisia, ja tavoitteena on luoda taloudellisesti elinvoimainen siirtokuntaverkosto uudelle mantereelle.

Ahkeralla tuotannolla ja kaupankäynnillä siirtokunnat vaurastuvat ja niistä kehittyy hiljalleen omavaraisempia. Haastetta tuovat verorahoja riistävä kuningas, toiset lääniä havittelevat siirtomaavallat ja herkkänahkaiset intiaanit.

Loppuhuipennuksena pelaaja pääsee puolustamaan siirtokuntiaan vanhan emämaansa valtavaa punatakkiarmeijaa vastaan itsenäisyyssodan merkeissä – vapaus tai kuolema!

FreeCol

Java-kielellä toteutettu FreeCol pyrkii mallintamaan alkuperäisen Colonizationin toimintaa mahdollisimman tarkasti. Ulkoasultaan ja käyttöliittymältään FreeColia on kuitenkin päivitetty reippaasti. Peliin on lisätty verkkomoninpeli ja runsaasti muokattavuutta.

 

Vaikka lähtökohtaisesti onkin pyritty samanlaiseen pelikokemukseen kuin alkuperäisessä Colonizationissa, on FreeColiin kertynyt paljon uuttakin. Colonizationissa rehottavat bugit ja laitteistotehoja säästävät rajoitteet ja yksinkertaistukset voi FreeColissa säätää päälle tai pois makunsa mukaan. Uusia siirtomaavaltoja on lisätty: siirtokuntia rapakon taakse rakentelevat tuttujen Alankomaiden, Englannin, Espanjan ja Ranskan lisäksi myös Portugali, Ruotsi, Tanska ja Venäjä.

FreeCol on virallisesti alpha-vaiheessa. Vaikka pelin kotisivuilla varoitellaan sen vilisevän vielä bugeja, ei niitä testauksen aikana juuri tullut vastaan. Bugeja isompi harmi pelaajalle ovat kömpelö ja ajoittain epäintuitiivinen käyttöliittymä ja ulkoasu, joka paremmasta resoluutiostaan huolimatta on karun oloinen värikkään Colonizationin rinnalla. Odotettua heikommin pelissä toimii myös tekoäly, joka tasapainottaa huonoa pelaamistaan huijaamalla rankasti oletusasetuksilla.

Kaiken kaikkiaan FreeCol on viimeistelemättömän ja hieman keskeneräisen oloinen mutta toimiva ja kehittyvä modernisointi Colonization-klassikosta. Voikin olettaa, että tämänhetkiset ongelmat katoavat vähitellen kehitystyön edetessä.

Simutrans ja OpenTTD vs Transport Tycoon

Transport Tycoon on lukuisia jatko-osia poikinut rakentelupeli, jossa pelaajan tehtävänä on luoda toimiva ja tuottoisa kuljetusyritys.

Rahtia ja matkustajia siirrellään kaupunkien ja teollisuuslaitosten välillä erilaisilla kulkuneuvoilla autoista ja höyryjunista suihkukoneisiin. Nopealla kuljetuksella maksimoidaan yrityksen tuottama voitto, joka käytetään kuljetuslinjojen optimaalisiksi hiomiseen.

Erilaisia kulkuvälineitä reitteineen on tarjolla mukava valikoima, josta saa kasattua helposti haluamansa kaltaisen pienoisrautatien korvikkeen.

Simutrans ja OpenTTD

Transport Tycoonin konsepti on poikinut kaksi merkittävää avointa jäljitelmää, OpenTTD ja Simutrans. OpenTTD pyrkii jäljittelemään alkuperäisen pelin tunnelmaa mahdollisimman tarkasti. Simutrans puolestaan irtautuu hieman Transport Tycoonin pelimekaniikoista luoden erilaisen pelikokemuksen.

Ensi vilkaisulla Simutrans ja OpenTTD eivät eroa toisistaan juurikaan. Lyhyen pelaamisen jälkeen yksi ero käy kuitenkin tuskallisen selväksi: toimivan kuljetusverkoston rakentaminen on Simutransissa huomattavasti tarkempaa kuin OpenTTD:ssä, jonka tapa mallintaa rahtiliikennettä on lähempänä Transport Tycoonin naiivia simulaatiota.

Kuljetuslinjojen rakentaminen toisiaan tukeviksi on Simutransissa selvästi OpenTTD:tä tärkeämpää. Pelaajan yritys jää reilusti tappiolliseksi, jos suunnitellut linjat eivät toimi saumattomasti yhdessä. Ratkaisu on realistinen ja lisää peliin haastetta, mutta toisaalta OpenTTD:n rennompi tapa käsitellä matkustaja- ja rahtiliikennettä antaa pelaajalle vapaammat kädet luoda unelmiensa liikenneverkko huolehtimatta paljoa kannattavuudesta.

Sekä Simutrans että OpenTTD ovat visuaaliselta ilmeeltään alkuperäisen Transport Tycoonin kaltaisia ja sopivat hyvin nykyaikaisillekin ruuduille. Käyttöliittymä ja grafiikat ovat toimivia, mutta molemmissa on kömpelötkin puolensa. Esimerkiksi pitkien linjojen muokkaaminen Simutransissa vaatii enemmän naksuttelua kuin luulisi tarpeelliseksi, samoin pysäkkien ja teiden rakentelu OpenTTD:ssä. Simutransin englanninkielinen paketti sisältää myös pieniä keskeneräisyyksiä: osa rakennusten ja ajoneuvojen nimistä on jäänyt laiskasti saksankielisiksi.

Sekä Simutrans että OpenTTD tukevat pelin laajaa muokkaamista moditiedostojen avulla. Molemmissa on myös mahdollisuus verkkomoninpeliin.

FreeOrion vs Master of Orion

MicroProsen Master of Orion kuuluu avaruusstrategiapelien kärkinimistöön. Siinä pelaaja ottaa luotsattavakseen avaruutta kansoittamaan lähtevän sivilisaation ja pyrkii kasvattamaan sen suureksi imperiumiksi naapurilajien hiertäessä vastaan.

Naapureiden kanssa voi usein toimia diplomaattisesti esimerkiksi kauppaa käymällä tai rauhansopimuksia tekemällä. Konfliktitilanteet ratkaistaan vuoropohjaisilla taisteluilla.

Kehittämällä uusia teknologioita pelaaja saa aluksiinsa uusia osia, jotka voivat vaikuttaa pelin kulkuun ratkaisevasti. Uudempi alus voi täräyttää tuhkaksi kokonaisen laivueen vanhentuneita aluksia.

Pelin voittaa lopulta pelaaja, joka saa tarpeeksi ääniä määräajoin järjestettävässä äänestyksessä. Sotaisamman pelaajan on mahdollista valloittaa tarpeeksi ääniä itselleen voittoa varten tai pyyhkäistä kaikki kansat pois tieltä ja unohtaa vaalit kokonaan.

FreeOrion

FreeOrion ei pyri olemaan identtinen minkään Master of Orion -sarjan pelin kanssa vaan pikemminkin itsenäinen jatko-osa sarjalle. Pelimekaniikoiltaan FreeOrion yhdistää Master of Orion -sarjan pelien ominaisuuksia ja tuo mukaan vähän uuttakin.

Yksi alkuperäiseen Master of Orioniin verraten silmiinpistävimmistä muutoksista on tähtien väliin merkityt kulkulinjat, jotka ovat ainoita mahdollisia reittejä tähtienväliseen liikenteeseen. Sarjan ensimmäiseen osaan tottuneelle tulevat uutena myös useita planeettoja sisältävät aurinkokunnat ja lineaarisempi teknologiapuu. Uusi resurssijärjestelmä myös erottaa teknologian kehityksen teollisuudesta aiempaa selkeämmin.

 

FreeOrionin ongelmana on monimutkaisuus. Siinä missä alkuperäinen Master of Orion loisti helposti ymmärrettävillä pelimekaniikoillaan ja yksinkertaisella käyttöliittymällään, FreeOrion tuntuu heti suorastaan päällekäyvän vaikealta.

Käyttöliittymä on ulkoasultaan hieno ja sisältää monelle open source -pelille vierasta visuaalista karkkia. Pelattavuus kuitenkin jää kehnoksi käyttöliittymän bugien ja huonojen ratkaisujen takia. Erityisen piikikkäät risut ansaitsee monesta paikasta löytyvä opaslaatikko, jossa luetellaan kymmenittäin pelin kannalta tärkeitä asioita yhteen pötköön huonosti jaoteltuna.

FreeOrionin tarjoama pelikokemus jää muutenkin vajaaksi esikuvastaan. Alkuperäisen Master of Orionin taktinen avaruustaistelujärjestelmä loistaa poissaolollaan, mikä tekee myös laivaston suunnittelusta vähemmän mielenkiintoista. FreeOrion on tosin vielä alpha-vaiheessa – avointa Master of Orion -henkistä peliä metsästävän kannattaa pitää silmällä pelin kehitystä näiden puuttuvien ominaisuuksien varalta. Työn alla olevissa suunnitteludokumenteissa väläytellään mm. kolmiulotteista taktista taistelujärjestelmää.

Myös kaupallista tarjolla

Transport Tycoon ja Master of Orion on sarjoina kauan sitten kuopattu, mutta Civilization porskuttaa yhä. Viides osa peliin julkaistiin syksyllä 2010. Sarjan uusin versio on tosin jo varsin kaukana alkuperäisestä Civilizationista. Monet sarjaa seuranneet pelaajat pitävätkin neljättä Civiä parhaana liittona uusien mekaniikkojen ja vanhojen perusperiaatteiden välillä. Kummatkin pelit saa halutessaan Steamista.

Myös Colonization on saanut kaupallisen modernisoinnin. Firaxis rakensi Civilization IV:n moottorin päälle uuden Colonization-versioinnin kolme vuotta sitten. Tätä kritisoitiin maksulliseksi modiksi, mutta peli itsessään jaksoi viihdyttää yhä. Myös Civilization IV: Colonization löytyy Steamista.

Alkuperäisten pelien metsästäminen on hieman hankalampaa. Gog.comista löytyy nykytietokoneiden kanssa yhteensopiviksi saatetut versiot alkuperäisestä Sid Meier’s Colonizationista ja Master of Orioneista. Muita pelejä joutuu etsimään nettihuutokauppojen kautta.

Teksti: Kalle Viiri