Hackerspacet ja itse tekemisen huuma

Artikkeli on julkaistu alun perin Skrollin numerossa 2013.2.

Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Niiden toiminnassa keskeistä ei välttämättä ole tekemisen muoto, vaan aito motivaatio ja kiinnostus tekemiseen. Hakkeria ajaa oppimisen halu ja sellaisten asioiden tekeminen, jollaisia ei kenties kukaan ole aiemmin tehnyt.

Tarve rakenteluun varatulle fyysiselle tilalle syntyy, koska erityisesti kaupungeissa on hankalaa löytää kotoa tarpeeksi työtilaa. Koneet ja laitteet maksavat, ja harrastelija tarvitsee monia niistä vain satunnaisesti. Lisäksi on mukava tavata samanhenkistä seuraa ja tehdä projekteja yhdessä. Suomessa on hackerspaceja tällä hetkellä ainakin seitsemässä kaupungissa.

Hackerspace on terminä hankala. Sana tulee verbinä tai substantiivina käytettävästä englannin kielen sanasta ”hack”, joka tarkoittaa hyvin laajasti kaikenlaista rakentelua softan kirjoittamisesta niksipirkkavirityksiin. Termi on syntynyt Massachusetts Institute of Technologyssa ja ollut käytössä jo 1960-luvulla. Suomessa hakkeri-termi on vakiintunut kuvaamaan tietoverkkoihin murtautujaa. Tässä artikkelissa ja hackerspace-skenessä hakkeri-sanaa käytetään alkuperäisessä merkityksessään.

Mitä haluaisit rakentaa tänään?

Yleisimmät hackerspaceissa tehtävät projektit liittyvät tietotekniikkaan, elektroniikkaan ja robotiikkaan. Olisi kuitenkin virheellistä kutsua hackerspacea tietotekniikka-, elektroniikka- tai robotiikkakerhoksi. Hackerspace tarjoaa jäsenilleen tilat tehdä, mitä itse haluavat. Mikään ei estä vaikka ruuanlaittoa tai sukkien virkkaamista, jos motivaatio on kohdallaan. Useimmat hackerspacet pyrkivätkin laajentamaan toimintaansa esimerkiksi musiikin, kuvataiteen, biotekniikan ja perinteisen käsityön suuntaan. Esimerkkeinä tästä Helsinki Hacklabin ommeltavan elektroniikan kurssit ja erilaiset elektronisiin soittimiin liittyvät työpajat.

Hakkerointiprojekteja on ties kuinka monta sorttia. Utilitaariseen hakkerointiin kuuluu rikkinäisten laitteiden korjaamista tai uusien rakentamista rahan säästämiseksi, kuten esimerkiksi elektroniikan korjaus tai putkivahvistimen rakentaminen rakennussarjasta. Kun omiin tarpeisiin sopivaa tuotetta ei ole olemassa, se  tehdään itse, ohjelmistoprojekteista huonekalujen kustomointiin. Rakentelu voi liittyä myös toiseen harrastukseen, ja valokuvauksen harrastaja saattaa rakentaa gyrovakauttimen tai kiskon timelapse-kuvausta varten. Taiteellista puoltaan pääsee toteuttamaan vaikkapa syntetisaattorin rakentamisella tai demokoodauksella.

Keskeistä toiminnassa on into oppia uutta. Vaikka lämpömittarin saa marketista pikkurahalla, on Arduinolla itse tehty tuhat kertaa hienompi ja opettaa uusia taitoja. Rakentelu ja kokeileminen on jo itsessään hauskaa, kunhan osia, työkaluja ja tekemistilaa on yllin kyllin. Saisiko ämpäristä ja savukoneesta tehtyä savurengaskanuunan kuten YouTubessa?

Erityisten tilojen tarve

Joitain projekteja pystyy tietenkin tekemään kotonakin. Softan tekeminen ei vaadi muuta kuin tietokoneen, mutta kun kuvioon lisätään elektroniikkaa tai mekaanista työtä, eivät tarvittavat työkalut enää mahdukaan olohuoneen pöydälle. Ahtaissa kaupunkiasunnoissa asuvilla ei yleensä ole mahdollisuutta perustaa kotiin säätönurkkausta, vaan projektit vaativat tavaroiden ja työkalujen esiin ottamista työn ajaksi ja varastointia sen jälkeen. Kynnys tekemisen aloittamiseen nousee, ja ensimmäinen askel jää usein ottamatta.

Mekaaninen työ aiheuttaa lähes aina myös ääntä. Kerrostalossa vannesahan käyttö tai rälläköinti eivät ainakaan paranna naapurisopua. Materiaalien sahaaminen, poraaminen ja laserointi aiheuttavat pölyä ja hajuja, mikä voi kiusata naapureita. Jopa harmittomalta vaikuttava 3D-tulostin pitää vanhaan matriisitulostimeen verrattavissa olevaa surinaa ja voi häiritä asuinkumppaneita.

Rajuimmillaan hackit sisältävät hitsausta, metallien valamista ja syövyttävien aineiden käsittelyä. Tällaiset toimet vaativat jo aivan omat tilansa ja välineensä. Esimerkiksi Lontoon hackerspacessa on oma varasto romupolkupyörille ja pyörän osille sekä hitsausvehkeet, joilla osista voi kasata uusia polkupyöriä.

Laaja komponentti- ja osavarasto on todettu käytännössä yllättävän hyödylliseksi. Tekemisen meininkiä tulee häkkäykseen aivan eri lailla, kun tarvittavat osat löytyvät saman tien hyllystä, eikä niitä tarvitse etsiskellä kaupasta tai tilata netistä. Suurinta osaa projekteista ei suunnitella etukäteen kovin tarkkaan, ja osahyllyn tarjonnasta löytyy uusia ideoita toteutukseen. Moni projekti saa alkunsa siitä, että osahyllystä löytyy jotain mielenkiintoista.

Hackerspaceissa on usein läjä ”bonkkia” eli käytöstä poistettuja laitteita, joita ei-hakkeri kutsuisi elektroniikkajätteeksi. Hyvälaatuisesta bonkista saa irrotettua näyttöjä, kytkimiä, komponentteja, moottoreita ja muita käyttökelpoisia osia. Hackerspacen perustamisella saavutetaan luonnollisesti myös rahallista hyötyä: tulee halvemmaksi ostaa työkalut ja koneet yhteiskäyttöön sen sijaan, että jokainen hankkisi ne itselleen.

Kavereita ja koulutusta

Osalle hakkereita hackerspace on ennen kaikkea sosiaalinen tila, jossa tavataan kavereita ja tehdään yhdessä. Pajalla vietetyn ajan lisäksi samalla porukalla käydään syömässä, pidetään saunailtoja ja keksitään muuta ajanvietettä. Myös eri kaupunkien hakkereiden välillä on yhteistyötä, kuten Partyhat-projekti ja talvisin Tampereella järjestettävä Hackerspace Summit Finland -tapahtuma. Erilaisissa yleisötapahtumissa, kuten Wärk:Festeillä ja Model Expossa pidetään yhteistä hakkeriständiä. Hackerspacet ehkäisevät näin myös syrjäytymistä ja ”kybererakoitumista”. Hakkeritoiminnassa kenenkään ei tarvitse esittää vähemmän nörttiä kuin on.

Koulutus on tärkeä osa hackerspace-toimintaa. Tyypillinen koulutusmuoto on omissa tiloissa pidettävä, tiettyyn aiheeseen liittyvä teemailta. Myös muille yhteisöille voidaan käydä pitämässä koulutuksia tai pyytää niistä joku kertomaan kiinnostavasta aiheesta. Esimerkkejä tyypillisistä koulutusteemoista ovat elektroniikan ja ohjelmoinnin perusteet, Arduino-rakentelu, 3D-tulostus ja Blender 3D:n käyttö. Koulutusten pitäminen vaatii jonkin verran vaivannäköä, mutta ne ovat hyvin suosittuja. Koulutusten pitäjän ei tarvitse aina olla alan asiantuntija, vaan riittää, että tietää aiheesta jotain ja on valmis jakamaan osaamistaan. Epämuodollisimmat koulutukset ovat ”workshoppeja”, joissa työskennellään ryhmissä ja opetellaan omatoimisesti aihetta workshopin pitäjän avustaessa ongelmatilanteissa.

Hackerspacen ominaispiirteitä

 – Avoimuus – Hackerspacen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa. Esimerkiksi oppilaitoksissa ja yrityksissä on aina ollut labroja ja pajoja, mutta niiden käyttöoikeus on yleensä rajattu.
Autonomisuus – Hackerspace päättää omasta toiminnastaan ja on riippumaton ulkopuolisista tahoista, kuten vuokranantajasta tai sponsorista.
Tasavertaisuus – Hackerspaceissa vallitsee tyypillisesti melko matala hierarkia, ja jäsenet ovat keskenään yhdenvertaisia. Hallitus vastaa vain tärkeistä päätöksistä ja yhdistyksen rahankäytöstä. Isommista päätöksistä ja hankinnoista äänestetään. Jäsenet saavat omalla harkinnallaan ja vastuullaan esimerkiksi tehdä parannuksia tilaan keneltäkään kysymättä.

Suomen hackerspacet

Lista: Kaupunki, nimi, kotisivut, tilaa m^2, varustus
   
Hacklab Helsinki
http://hacklab.fi/
90 m2
20€/vuosi – 40€/kk
Laserkaiverrin, 3D-tulostin, pienen metallijyrsimen CNC-konversio työn alla.

Tampere
Hackerspace 5w
http://5w.fi/
50 m2
3D-tulostin, laserkaiverrin, CNC-jyrsin

Turku
Hacklab Turku
http://hacklabturku.org/
50 m2
CNC-jyrsin, 3D-tulostin, pöytäsirkkeli

Jyväskylä
Hacklab Jyväskylä
http://hacklabjkl.org/
55 m2
3D-tulostin (+ kaksi kesken)

Oulu
Tarlab
http://www.tarlab.fi/
30 m2
Jäsenistöllä laserleikkuri ja muutamia 3D-tulostimia

Vaasa
Vaasa Hacklab
http://vaasa.hacklab.fi/
35 m2
3D-tulostin, puutyöverstas

Porvoo
Porvoo H4cklab
http://hacklab.akan.fi/

Hackerspaceilla on yleensä jäseniä muutamasta kymmenestä liki sataan. Jäsenmaksut vaihtelevat paikkakunnittain. Jäsenmaksuille on yleensä vaihtoehtoina vuosijäsenyys, jolla pääsee tiloihin silloin kun joku niissä on, ja kuukausimaksu, jolloin saa oman kulkuoikeuden. Työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille tarjotaan usein alennetut ”starving hacker” -hinnat.

 

Lisää Hackerspaceista täällä: Hackerspacet – näin perustat sellaisen


Teksti: Ville Ranki
Kuvat: Ville Ranki, Netl, Rostbach

Uusi kommentti