Skrollin numerossa 2020.4 julkaistiin laaja artikkeli Atari ST -demoskenen nykytilasta. Tässä nettijatkossa esitellään viisi maukasta makupalaa Atari ST -demojen maailmasta, niin kotimaisten kuin ulkomaan demotaitureiden luomina, sekä tarjoillaan kiinnostuneille aimo annos paikkoja…
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt 12 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Yksi niistä on suomalaista digitaalista kulttuuria edustava demoskene (engl. demoscene), tietokoneharrastajien jo 1980-luvulla synnyttämä omaperäinen digitaalisen harrastamisen muoto. Demoskenen valinta…
Lauantaina 3.8. kello 17 alkaen Assembly Summer 2019 -tapahtuman Skrolli-lavalle nousee paneelikeskustelu Art of Coding: Demoscene Unescon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Panelisteina Satu ”Myy” Haapakoski ja Heikki Jungman. Kolmantena panelistina on Jukka O. Kauppinen,…
Aineeton kulttuuriperintö on laaja käsite, johon luetaan Suomessa muun muassa esittävä taide, muuntuva kulttuuri ja elävä perinne. Mutta kyllähän me tiedämme, että myös digitaalinen kulttuuri on kulttuuria, jopa aineetonta kulttuuriperintöä. Demoscene-kulttuuria ajetaan…
Ennen kuin Internet tuli kaikkien ulottuville, tietokoneharrastus eli BBS-järjestelmissä eli purkeissa. Parhaimmillaan ne olivat kuin nykyiset keskustelufoorumit: leppoisia samanhenkisten ihmisten kokoontumispaikkoja. Ja pahimmillaan ne olivat kuin nykyiset keskustelufoorumit: kuppikuntaisia, aloittelijavihamielisiä lietealtaita. Nettikiusaamisena…
Super Crate Box on hollantilaisen Vlambeer-studion esikoinen. Peli ilmestyi 2010 ja on niittänyt kiitosta kautta linjan. Tällä hetkellä toimintaräiskintä on saatavilla Steamissa ilmaiseksi, joten kokeilemisen tiellä seisoo vain oma viitseliäisyys. Paul Kollerin…
Demake tarkoittaa versiota pelistä, joka on julkaistu ensin teknisesti paremmalle alustalle ja siitä käännetty vanhemmalle kalustolle. Hollantilainen Paul Koller on erikoistunut demakejen tekemiseen ja ahkeroinut viedessään tunnettuja indiehittejä PC:ltä Commodore 64:lle. …
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2013.4. Tietotekniikan käyttäjä huomaa yhäkin kielikukkasia suomenkielisissä ohjelmissa. Selvitimme, mistä käännösongelmat saavat alkunsa ja miten ohjelmistoja ylipäänsä käännetään. Teksti: Mikko Heinonen Kuvat: Manu Pärssinen ”Valitse…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2017.1. Tietokonepeliksi, jota myytiin 30 vuotta sitten vain 30 000 kappaletta, MULE on yllättävän elinvoimainen. Muulia pelataan edelleen, nykyisin myös kotimaisena lautapelinä. Teksti: Janne Sirén…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2017.3. Bittejä eetterissä Radioamatöörien ajatellaan usein olleen nykyisten hakkerien esi-isiä. Harrastus on kuitenkin edelleen voimissaan, ja sillä on myös yhtymäkohtia bitinnypläykseen. Teksti: Antti ”OH2JJR” Ylikoski,…
Skrolli on julkaissut laajat artikkelit Kasettilamereista numeroissa 2013.1 ja 2017.4. Kasettilamerit-ryhmän alun perin Turbo tape -nauhojen tallentamista varten perustanut Jarkko ’Grue’ Lehti vastaa edelleen tapahtumien organisoinnista ja ryhmän keulakuvana toimimisesta. Ryhmä osallistui…
Commodoren jälkeen 1990-luvun alussa kuopattiin tasavallan tietokone seuraajineen ja valmistajineen: kotimikroja suvereenisti hallinnut Commodore katosi. Yhtiön viimeistä ihmeasetta, Amigaa, harrastetaan kuitenkin Suomessa edelleen. Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2014.3 otsikolla…
Suomen pelimuseossa Tampereella avautui suorastaan herkullinen uusi näyttely, joka vahvasta retroudestaan huolimatta väristelee myös nykyaikaisia hermoja. Masters of Pixel Art näet pursottaa Pelimuseoon upeita, värikkäitä pikseleitä niin kaukaa retrovuosikymmeniltä kuin nykyajaltakin. Pikselitaidetta…
Artikkeli on julkaistu osin uudelleen Skrollin numerossa 2022.3. Brittiläinen taiteilija Oliver Frey on ollut monessa mukana. Hän on tehnyt roppakaupalla homotaidetta, piirtänyt sarjakuvia, luonut animaatioelokuvia ja vaikka mitä. Parhaimmin Frey kuitenkin muistetaan…
Unohda palomiehet ja sairaanhoitajat. Manboobs-poikakalenterissa on tarjolla uhkeita kasibittisiä miesvartaloita. Manboobs-kalenteri kokoaa yhteen mielenkiintoisella tavalla suomalaisen Commodore 64 -grafiikan tämän päivän kärkinimien töitä. Kalenterin malleina on kotimaisia C64-demoskenessä tunnettuja raamikkaita miehiä. Sitä…
Artikkeli on julkaistu uudelleen Skrollin numerossa 2022.4. ”Varautukaa sitten huutomyrskyyn, kun Skrolli kirjoittaa Nokian kännyköistä”, varoitteli lehtimiesystävä vuosien takaa Skrollin osallistuessa tänään Nokia/HMD:n Suomen lanseeraustilaisuuteen. Tuskin ihan aiheetta. Päivän teemana kun oli…
Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaine toteutti vuosina 2013–2014 laajan selvityksen tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyvistä kokemuksista ja muistoista Suomessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin tietotekniikan harrastajilta ja käyttäjiltä massiivisella verkossa toteutetulla kyselytutkimuksella. Artikkeli on…
When the existing machines no longer inspire you, it is time to switch to imaginary ones.
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2016.1. Pico-8 Kun olemassaolevat koneet eivät enää inspiroi, on aika siirtyä mielikuvituskoneisiin. Tämä artikkeli englanniksi: Pico-8 – Fascinating fantasy console Moni tietokoneharrastaja on ehtinyt uransa…
Nämä uusinnat kannattaa katsoa: Skrolli ja pelimaailman mielenkiintoisia hahmoja paneelikeskustelemassa Otaniemen pop-up living roomissa peräti kolmen videon verran! Kiitos OUBS.
Suomen hakkereiden perinteinen kesätapaaminen vietettiin viime viikonloppuna Helsingin Hacklabilla Pitäjänmäessä. Tapahtumaan olivat tervetulleita kaikki hakkeriscenen edustajat ja erityisesti uusien hacklabien perustajat. Teksti: Ville Ranki Kuvat: Turku Hacklab, Helsinki Hacklab Perjantain avajaisillalliselle saapui osallistujia…
We have published a small sample of the International Edition! In this issue, you will find excerpts from three stories representing the different topics that Skrolli deals with. To reserve your copy…
Juttu on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2015.1. Kybersodankäynti on nykyään vakava puheenaihe. Viattomalla 90-luvulla käsite kuului lähinnä tieteiskirjallisuuteen – ja IRC:hen, jota käyttävät häirikköjengit mahtailivat kutsumalla touhuaan sotimiseksi. Kaikki ovat varmasti…
Skrolli-lehti syntyi oman näkökulman, omien tietokonekulttuurillisten asioiden esilletuomisen tarpeesta. Skrolli ei ole kuitenkaan ainoa harrastajien luoma kotitietokonelehti vuosien ja vuosikymmenten varrella. 1980-luvulla perustettu Suomen Mikromaakarit ry syntyi aivan samoilla perusteilla kuin Skrollikin – ja yhdistys julkaisi myös omaa, upeaa lehteään. Micropostin painos oli pieni, 100-150 kappaletta kutakin, mutta sen kulttuurillinen jälki on sitäkin isompi.
Tietokoneet ovat olleet miesten harrastus viimeiset parikymmentä vuotta. Alan sukupuolijakauma on kuitenkin aiemmin ollut tasaisempi, ja muutosta on varmasti luvassa myös lähitulevaisuudessa. Mikrotietokoneiden ja videopelien ympärille alkoi kehittyä omaa alakulttuuria viimeistään 1980-luvulla. Koteihin ostettiin televisioihin kytkettäviä viihdelaitteita ja tietokoneita. Näiden suurimmaksi käyttäjäryhmäksi muodostuivat syystä tai toisesta pojat. Erityisesti koneista kaiken riemun irti ottaminen ja niihin korvia myöten uppoutuminen vaikuttaa olleen poikien ja miesten ajanvietettä. Tietysti into
Vaikka suomalaiset ovatkin käyttäneet enimmäkseen ulkomaisia tietokoneita, on Suomella ollut myös omaa tuotantoa jo 60 vuoden ajan. Monien muiden maiden tapaan myös Suomessa oli jonkinlaisia tietojenkäsittelylaitteita jo ennen varsinaisia tietokoneita. Fysiikan ongelmien ratkaisemiseen rakennettiin TKK:lla analogiakoneita, ja isoilla virastoilla oli käytössään reikäkorttikoneita.
Nyt se sitten tapahtui. Eugene Goostman -niminen tekoäly on kuulemma läpäissyt Turingin testin, jota on perinteisesti pidetty itsenäisesti ajattelevan koneen merkkipaaluna. Mutta mitä testin läpäisy kertoo 13-vuotiaana poikana esiintyneestä Eugenesta?
Internetin piti olla 2000-luvun Agora – demokraattinen kansalaisfoorumi, kulttuurien kohtaamiskeskus, joka tekisi maailmasta paremman paikan. Tuliko siitä isoveljen raippaa kaipaava anarkia, jossa vaaralliset ääriryhmät löytävät äänensä? Onko yksilön oikeus viestintäsalaisuuteen suurempi kuin sisällöntuottajan oikeus säädellä teostensa jakelua? Viranomaiset, edunvalvontajärjestöt, aktivistit ja poliittiset tahot pyrkivät vaikuttamaan historian monimutkaisimman teknisen järjestelmän toimintaan ja tulevaisuuteen.
Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Tee-se-itse-projektien ideointiin ja tekemiseen tarkoitettuja tiloja löytyy Suomesta jo lukuisia – mutta niitä mahtuu maahamme lisääkin! Skrolli jatkaa Hackerspace-yhteisöihin tutustumista!
Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Niiden toiminnassa keskeistä ei välttämättä ole tekemisen muoto, vaan aito motivaatio ja kiinnostus tekemiseen. Hakkeria ajaa oppimisen halu ja sellaisten asioiden tekeminen, jollaisia ei kenties kukaan ole aiemmin tehnyt. Suomessa on hackerspaceja tällä hetkellä ainakin seitsemässä kaupungissa.
Chip-musiikilla on perinteisesti viitattu 1980-luvun tietokoneiden ja pelikonsoleiden äänipiireillä tehtyyn musiikkiin sekä demoskenen piirissä syntyneeseen tyyliin, joka jäljittelee sen soundia. Nykyään ”chiptune” tarkoittaa myös 2000-luvun alussa ilmaantunutta suuntausta, joka yhdistelee vanhojen laitteiden ääniä moderniin konemusiikkiin. Haastattelussa modernin chiptune-musiikin kärkinimiin lukeutuva ranskalainen Ultrasyd.
Suomi on ollut nyt 25 vuotta kiinni Internetissä. Tietokoneet ovat kuitenkin viestineet toisilleen jo paljon tätä ennen, ja Internetilläkin meni vuosikausia, ennen kuin se syrjäytti muut verkot.
Kuvitellaan, että joudut yhtäkkiä satoja vuosia ajassa taaksepäin. Saat jotenkin järjestettyä itsellesi suhteellisen mukavan elämän, mutta elämän tarkoitus puuttuu — nimittäin tietokone. Saisiko sellaisen rakennettua?
80-luvun tietokonepelit, demot, introt ja ohjelmat ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä tuolloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden mieleen. Aikakauden digitaalinen taide ja kulttuuri tukkifontteineen sekä palikkagrafiikkoineen tallennettiin tuolloin levykkeille ja kaseteille. Kyseisten medioiden lyhyen elinkaaren vuoksi niille tallennettu materiaali on kuitenkin katoamassa hitaasti mutta varmasti bittien taivaaseen. Kadotus ei kuitenkaan ole väistämätön kohtalo, vaan arkistoinnilla voidaan pelastaa tärkeä osa digitaalisen kulttuurin varhaisvaihesta.
Suomalaisessa tietokonekulttuurissa ei voi olla törmäämättä demoskeneen ja sen tuotoksiin. Monet eivät kuitenkaan oikein tajua demojen olemusta. Skrolli kertoo nyt, kuinka demoja kannattaa yrittää lähestyä, jotta niistä saisi jotain irti.
Jotta edesmenneen itänaapurimme tietotekniikan historiaan johdatteleva lukuhetki olisi autenttisen nautinnollinen, suosittelemme Neuvostoliiton kansallishymnin soittamista taustalla, volyymi sopivasti kaakkoon kumartaen.
Uskoisitko maailman kohtalon ilmanpaineanturin käsiin?
Kelpaisiko kirja, jonka nimi on BASIC-kielinen ohjelma? Jos kavahdit heti, tämä on juuri sinulle.
Menneen digitaalisen kulttuurin entisöinti on tärkeää työtä. Myös alakulttuurin.
Kickstarter-rahoitus on ollut vuoden 2012 ilmiö pelijulkaisuissa, mutta onko siitä muuttamaan pelikenttää pysyvästi?
Millaisia ovat Mandelbulb, Mandelbox ja niiden lukemattomat muunnelmat, ja kuinka niitä pääsisi itse tutkimaan?
1980-luvulla tuli markkinoille kymmenittäin erilaisia mikrotietokonemalleja, joista useimpia ainakin joku muistelee lämmöllä. Muutamat näistä laitteista eivät kuitenkaan jääneet vain historian lehdille, vaan niiden ympärillä on edelleen paljon harrastajavetoista ja kaupallistakin toimintaa. Esittelemme…